Talvileirillä isoin vastustaja on kylmyys, jonka kanssa tulee hyvin toimeen, kun on oikeat varusteet ja sopivasti tekemistä. Oikealla vaatetuksella eli kerrospukeutumisella pidetään tehokkaasti pakkasukko loitolla luista ja ytimistä. Kerrospukeutumisen ajatus on se, että on monta vaatekerrosta päällekkäin, joita voi sitten tarpeen mukaan vaihdella olosuhteiden mukaan.   

	Alin kerros on luonnollisesti alusvaatekerta, joka on tehty keinokuidusta, villasta tai villasekoitekankaasta. Alusvaatekerroksen tehtävä on siirtää liikkuessa syntyvä kosteus seuraavaan kerrokseen sekä lämmittää kroppaa. Puuvilla on kaikissa kerroksissa huono materiaali, koska se ei sanottavammin märkänä lämmitä, eikä sen kuivaaminen talvileirillä onnistu kovin helposti.
	Alusvaatteiden päälle puetaan välikerros, jonka tehtävänä on toimia eristävänä kerroksena. Välikerroksessa kannattaa käyttää villasta, fleecestä tai keinoturkiksesta tehtyjä housuja ja paitoja, jotka osaltaan siirtävät kosteutta pois vaatteista eivätkä sido sitä. Kaksi ohutta kerrosta on parempi kuin yksi paksu kerros, jota ei pysty säätelemään.
	Kaikkein uloimmaksi tulee päällyskerros, jonka tehtävänä on siirtää kosteutta pois vaatteista ja toisaalta estää viiman, sateen ja lian pääsy alempiin kerroksiin. Uusinta lasketteluasua ei leirille kannata ottaa, vaan kestävyys ja toimivuus ovat tärkeimmät seikat mitä pitää miettiä.

  Käsineitä  on hyvä olla leirillä mukana vähintään kolme paria, koska osa aina kastuu tai katoaa teltassa. Hanskat tai sormikkaat ovat huonot, koska niissä sormet palelevat helposti. Paremmat ovat villatumput tai kintaat, tarvittaessa voi pitää kaksia päällekkäin. Lumileikeissä kosteutta hylkivät/pitävät keinokuitukintaat ovat parhaimmat. Kintaiden kannattaa olla niin pitkät, että ulottuvat reilusti hihojen päälle. Takin taskuun voi laittaa ohuet keinokuitu- tai villasormikkaat, jotka voi laittaa käteen silloin kun pitää värkätä jotain pikkutarkkaa, jotta ei tarvitse olla paljain käsin.   

Jalkoihin  kannattaa laittaa myös villasta tai villasekoitteesta tehdyt sukat ja mielellään kahdet päällekkäin. Sukkia pitää vaihdella usein, jotta ne eivät ehdi kastumaan. Märissä sukissa tai kengissä jalat kun palelevat aivan varmasti. Kaikkein parhaimmat jalkineet talvileirille olisivat talvikumisaappaat, joissa on irrotettava huopavuori, jonka saa kuivatettua teltassa yön aikana. Hyvä yhdistelmä jalkineita on myös kumisaappaat sekä talvilenkkarit/vaelluskengät. Kumisaappaat loskakelejä varten ja talvilenkkarit pakkaskeleille. Tärkeä ominaisuus jalkineissa on se, että ne eivät ole liian tiukat. Piukoissa kengissä ei jää tilaa kaksille sukille ja ilmalle.   

Pään kautta haihtuu talvikeleillä suurin osa ihmisen haihduttamasta lämmöstä, joten pään suojaaminen on tärkeää. Pipo tai lämmin lakki, joka peittää korvat, on talvikeleillä välttämätön. Panta ei lämmitä tarpeeksi! Kaulaan on hyvä laittaa kauluri tai kaulaliina. Kaulaliinan voi kylmällä viimalla nostaa myös kasvojen suojaksi.   

Tärkeää on pitää mielessä, että liikkuminen on se juttu millä itsensä saa lämpimäksi - varpaita ja näppejä myöden. Märät vaatteet pitää myös vaihtaa heti kuiviin, sillä märät vaatteet eivät eristä vaan haihduttavat lämpöä!     

Majoittuminen   Talviteltassa nukkumisessa on omat konstinsa, joilla olon saa lämpimäksi ja kotoisaksi. Teltan pohjalle levitetään kerros havuja, jonka päälle laitetaan maavaate. Maavaatteen päälle levitellään oma makuualusta, jonka on syytä olla paksuhko tai sitten voi ottaa kaksi ohutta. Makuupussin kannattaa olla talvikelejä kestävä tai yhden paksun pussin voi korvata kahdella kesäpussilla, jotka on vedetty päällekkäin.   

Makuupussissa kannattaa pitää erillistä alusasua, eikä sitä samaa mikä on ollut koko päivän päällä. Jotkut pitävä makuupussissa yövillasukkia, jos on taipumusta kylmiin varpaisiin. Nukkumaan menoa varten kannattaa lämmitellä hieman liikkumalla, kuten hölkkäämällä tai pomppimalla. Kun on heti lämmin olo, ei kuitenkaan hiki, niin aluksi viileä makuupussikaan ei tunnu vastenmieliseltä. Päivällä käytössä olleet vaatteet kannattaa asetella telttaan kuivumaan, eikä lytätä rinkkaan, sillä kuivien ja lämpimien vaatteiden vetäminen aamulla päälle on paljon miellyttävämpää.   

Kun on oma kipinävuoro, kannattaa oma makuupussi avata ja levitellä, jotta se hieman tuulettuu ja kuivahtaa. Kipinävuoron aikana pitää muistaa tarkkailla kuivumaan laitettuja tavaroita ja ajan kanssa miettiä, onko omissa tavaroissa vielä jotain sellaista jota vielä pitäisi kuivailla. Liian lähelle kamiinaa ei kuitenkaan kannata tavaroita laittaa paloturvallisuuden vuoksi. Kipinämikko myös valvoo, että kukaan ei kieri kamiinan kylkeen ja että teltassa on sopivan lämmin.     

Kuvissa Juho Tammi